Nykyhistoriaa

11:32 ap.

Voisiko otsikko enää epäselvempi olla - niin mitä nykyhistoriaa?

No sitä, että me ollaan tehty täällä Suomessa historiaa aika useastikin. Noin niinkun Amerriikan mittakaavassa. Minä tosin olen herännyt tähän humputukseen vasta miehen myötä, itse en yksinäni erityisen paljoa välittänyt. Puhun nyt siis elokuvien vuokraamisesta, missä tahansa formaatissa ovatkaan.

Foxcatcher! Mielettömän hyvä.
Jos ihan täysin nykypäiväisyyksiin mennään, leffojahan saa vuokrattua suoraan television kautta (vai digiboksin, en minä tiedä) tai netistäkin. On Netflixiä, Hulua ja kaikkea siltä väliltä - tai sitten esimerkiksi Sonera Viihde, joka meiltäkin löytyy. En kuitenkaan ajatellut jaaritella näistä palveluista, vaikka ne aika mahtavia ovatkin. Sonera Viihteeltä katsotaan valmiiksi tallennettuina esimerkiksi Sisarvaimoja ja muita laatuohjelmia - viimeksi taidettiin katsoa dokumenttia alistuvista vaimoista, sitä ennen transsukupuolisesta teinitytöstä. Joka tapauksessa, mies laittoi jokin aika sitten merkille erään melko merkityksellisen asian suomalaisesta katukuvasta.

Meiltä nimittäin löytyy edelleen leffavuokraamoja! Olen varmasti useammankin kerran blogin historian aikana maininnut, että USA:ssa olemme Redboxin suurkuluttajia. Onhan se nyt kätevää napata leffa mukaan ja palauttaa se minne vain sattuukaan sillä kertaa olemaan asiaa. Suomessa ei mitään vastaavaa ole, tuskin tulee missään vaiheessa olemaankaan. Tai mistäpä sitä tietää - Helsingissä ja muissa isommissa kaupungeissa tämä voisi vaikka toimiakin. Meidän nurkiltamme kuitenkin löytyy vielä vanha ja luotettava Filmtown, joka sai miehen kaihoilemaan Blockbusterien perään.

Mies ei ensin ollut uskoa edes silmiään - hän kun oli sitä mieltä, että (paikalliset, olemattomat) Redboxit ovat takuulla korvanneet meidän Blockbuster-vastineemme. Niin ei kuitenkaan ole, vaan meillä leffoja saa yhä vuokrata sisätiloista. Ja no, leffan kylkeen tarttuu yleensä vähän muutakin. Viimeisimmäksi Slurpeen korviketta (Ice Slush), superkirpeitä karkkeja ja irtokarkkeja myös.

Vaikka toisaalta Redboxeja kaipaankin, olen kieltämättä enemmän kuin onnellinen meidän Filmtownistamme. Yhtä hyviä irtokarkkivalikoimia ei löydy edes isommista ruokakaupoista, Slurpee-korviketta ei totisesti saa muualta ja alelaarista löytää useimmiten vielä hyvässä kunnossa olevia elokuvia suorastaan ryöstöhintaan. Ja kieltämättä... Onhan siinä oma hauskuutensa, kun pääsee liikkeeseen sisätiloihin valitsemaan kivaa elokuvaa illaksi. Eri asia se on valikoida elokuvaa näyttöruudulta ja yrittää lukea kuvausta leffan sisällöstä. Kummassakin puolensa.

0 kommenttia