Mielitekoja

1:44 ap.

Tiedättekö sen tunteen, kun alkaa tehdä mieli jotain ihan vietävän paljon? Niin järjettömästi, että voisi vaikka antaa toisen munuaisensa siitä hyvästä, että pääsisi upottamaan hampaansa just siihen herkkuun, mitä nyt sitten sillä hetkellä sattuukaan mieli tekemään?

No nyt on just yksi niistä hetkistä.

Puhuttiin tässä juustokakuista ja siitä, kuinka taivaallisen hyvää oikein tehty juustokakku voikaan olla. Kellokaan ei tässä kohdin vielä ollut, kuin noin puoliyö - mitä parhain aika siis miettiä herkkuja, kyllä vain. Melkein yhdestä suusta todettiin myös se, että voi kun voitaisiin tehdä jotain järjetöntä. Jotain typerää. Meidän tapauksessamme moinen vallattomuus tarkoittaa lähinnä käyntiä ruokakaupassa herkkuhyllyjen äärellä, tai myöhäisillan kakkupalaa - mikä sitten onkaan sen hetken suurin mieliteko.

Jos jäätelö -tai karkkihammasta alkoi pahasti särkeä, pääsi autolla lähi-Wincoon vähän reippaassa minuutissa - toisen minuutin voikin oikeastaan laskea vain sille, että nykäisi kengät jalkaan ja käveli autolle. Kotona oli siis takaisin jo kymmenessä minuutissa, vaikka olisikin kierrellyt myös muiden herkkujen toivossa pari muutakin hyllyväliä läpi. Tai jos juustokakku oli juuri se juttu, joka alkoi himottaa - kuten aika useasti olikin... - ajoi reilussa viidessä minuutissa Fashion Placella sijaitsevalle The Cheesecake Factorylle. Tietysti, joku raja sentään - juustokakkua ei nimittäin pystynyt hakemaan kuin puolilleöin saakka, pistaasijäätelöä sai Wincosta kellon ympäri.

Itseäni toistaen - nyt olisi ihan tosissaan yksi niistä hetkistä.

Tekisi mieli sitä perhanan juustokakkua. Toisaalta, myös pistaasijäätelö kyllä kelpaisi. Tai Sweet Tartsit. Cool - mukava olisi haluta toki jotakin sellaista, jota olisi mahdollista näiltä nurkilta saadakin. Hyvänä kakkosvaihtoehtona olisi sekin, että voisi hakea mitä tahansa jostakin tähän aikaan, herkutella ja ihan vain lomailla. Ottaa rennosti. Me satutaan kuitenkin asumaan sen verran syrjässä, että lähin 24/7 huoltoasemakin sijaitsee reippaan kolmen vartin päässä. Puolitosissani yritin miestä suostutella lähtemään mun kanssani käymään iltateellä, eihän pieni hulluttelu koskaan ole pahitteeksi... Eihän? Ei kuitenkaan oikein asiasta innostunut, joten tässä sitä istutaan ja kirjoitetaan. Turhaudutaan.

Eläköön ympäri vuorokauden auki olevat ruokakaupat! Eläköön suussasulavat juustokakut!

En minä oikeasti ihan niin kovin turhautunut ole - mutta kyllähän se vähän harmittaa. S'Mores juustokakkua, pistaasijäätelöä... No, otetaan homma haltuun sitten seuraavalla USA:n reissulla.


Iltakävelyllä - josta lähdettiinkin (rouvan) mielihalujen perässä juustokakuille.

0 kommenttia