Elämää maaseudulla; sähköttä

4:55 ip.

Kun muutin kaupunkiin, rivitaloasuntoon noin parinkympin kypsässä iässä, ihmettelin monenlaisia eri asioita. Ihmettelin esimerkiksi sitä, voiko vessassa käydä ihan tosissaan jopa sähkökatkoksen aikana, tai voiko hanoista laskea vettä samaisen ajankohdan sattuessa. Mulle lähinnä naureskeltiin, että missä ihmeen puskassa oon kasvanut. Niinpä niin, puskassahan minä olenkin kasvanut - enkä ihan rehellisesti sanoen tiennyt vastauksia näihin kysymyksiin.

Muutama viikko sitten meiltä katkaistiin sähköt tämän vuoksi, noin viiden maissa illalla. En tietenkään ollut lukenut uutisia, joten koko erikoiskuljetus tuli minulle yllätyksenä ja äiti tästä sitten minua lopulta informoikin. Onneksi, onneksi olen nyt - jälleen maalla asuessa - ymmärtänyt ottaa ainakin muutaman ämpärillisen vettä kylppäriin varuiksi. Varsinaista juomavettä ei meillä ollut keittiöön nostettuna, mutta tuumailin, ettei sähkökatko luultavasti turhan pitkä ole. Onneksi ei ollutkaan, sillä muuten olisi voinutkin olla jo aavistuksen enemmän pulassa.

Mikä kaikesta tästä teki entistäkin hauskempaa oli se, että kaikista mahdollisista älylaitteista alkoivat akut vedellä viimeisiään. Onneksi laatikoista löytyivät perinteiset taskulamppu ja tulitikut - niiden avulla löysi kätevästi kynttilät ja sai sytytettyä niihin myös tulen.


Mies päätti hyödyntää alkuillan sähköttömyyden pieniin päiväuniin, me lapsen kanssa puolestamme nappasimme kirjat ja rupesimme lukemaan niitä takkatulen äärellä. Sain aika nopeasti koiran kaverikseni kirjanlukupuuhiin, joten eihän siitä tietenkään mitään sitten tullut. Mutta olipahan kyllä vain mukava viettää muutama tunti kotosalla ilman sähköjä ja nykyajan mukavuuksia!

Siinäkin mielessä ollaan nimittäin onnekkaita, että meiltä löytyy keittiöstä vielä vanhanajan puuhella. Ruokaakin olisi siis saanut tehtyä aika vaivattomasti ihan vain sillä, pienellä vaivannäöllä, että olisi vääntäytynyt hakemaan lisää polttopuita autotallista - joka siis ei todellakaan kovin kummoinen asia ole tehtäväksi. Onneksi sähköt olivat poissa vain muutaman hassun tunnin, joten aivan niin luovaksi minun ei tarvinnut vielä ryhtyä. Oli silti ihan oikeasti mukava rauhoittua hetkeksi työpäivän päätteenä - antaa itselleen vähän aikaa olla ja rentoutua. Voisi olla jopa ihan hyvä idea toteuttaa omatoiminenkin sähköttömyys, ja käyttää muutama tunti aikaa kirjan parissa - tai ihan vaikka vaan lautapeliä pelaten, mitä tahansa. Olla ja rentoutua.


2 kommenttia

  1. Itsekin olen maalta kotoisin. Tuntuu että siihen aikaan, kun oli pieni, oli paljon enemmän sähkökatkoja. Muistan, että silloin ainakin pelailtiin pasianssia kynttilänvalossa. Siinä oli omanlainen tunnelmansa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kyllä, silloin taisi olla aika paljon enemmän sähköjatkoja! (Uskallan olettaa, että mennään suht samaan ikäluokkaan, heh)! :D Tai - sitten se tuntui siltä ihan just siksi, että se oli kivaa ja jännää :) Mutta kieltämättä, ainakin luovuus sai silloin kukoistaa!

      Poista