Tiedättekö, kun joskus vaan iskee pakkomielle? Tulee ihan vaan sellainen olo, että joku asia on pakko toteuttaa juuri tietyllä tavalla, mikään muu ei käy ollenkaan? No nyt mulla on juuri tällainen ongelma käsillä ruokapöydän - tai lähinnä ruokapöydän tuolien - kanssa.

Meillähän on keittiössä ruokailuryhmä, josta aikoinaan haaveilin ties kuinka pitkään. Pehmeät, ihanat nahkaiset tuolit ja tumma ruokapöytä. Tuolit on korjattu jo kertaalleen kokonaan, kun yhdestä napsahti runko poikki, kahdesta puolestaan löystyivät jalat ihan käsittämättömän nopeassa tahdissa ja eivät nuo muutenkaan vedä vertoja sellaiselle ruokailuryhmälle, josta toiset oikeasti maksavat isojakin rahasummia. Mutta kun iski vähän Sulo Vilenin viat päälle ja piti saada edukkaasti.

Nyt me miehen kanssa ruvettiin vähän kaihoisasti miettimään, miten hyvin asiat oli Utahissa. Mutta koska oltiin pihejä ja ajateltiin, että ei me niitä konttiin saada kuitenkaan, niin ei oteta mukaan. Nimittäin keittiön ruokailuryhmää. Nyt se ilahduttaa kirppishinnalla eteenpäin menneenä jonkin toisen utahilaisperheen arjessa, ja minä puolestani itken verta täällä Suomessa siitä hyvästä, että oltiin pihejä. Oikeastaan tyhmiäkin; ne mokomat kalusteet olisivat ihan oikeasti mahtuneet konttiin kaiken muun kaman mukana.

Nyt meillä olisi kova halu vaihtaa meidän notkuva ruokapöytämme ja niukin naukin koossa kestävät tuolimme samanlaiseen ruokailuryhmään, kuin mikä meillä oli Utahissa. Ongelmahan nyt on vaan siinä, että samanlaisia pinnatuoleja ei tunnu löytyvän Suomesta yhtään mistään!

Olen uhrannut ties kuinka kauan aikaa nettiselailulle ja tutkimustyölle, mutta mistään ei löydy mitään lähellekään vastaavaa. En todellakaan edes harkitse, että maksaisin myöskään järkyttäviä toimituskuluja siitä hyvästä, että vastaavaa lähdettäisiin tilaamaan Suomen ulkopuolelta. Koska pitäähän Suomestakin nyt sentään jotain vastaavaa löytyä. Vai? Onneksi mies on sentään yhtä mieltä tämän minun pakkomielteeni kanssa. Vaikka meidän nykyiset ruokapöydän tuolit näyttävät mukavilta, ne ovat enemmänkin upottavat ja hankalat. Nuo ihanat, lähestulkoon taivaalliset pinnatuolit sen sijaan olivat äärimmäisen mukavat istua!

Jatkan etsintöjä - vinkkejäkin saa antaa, jos jostakin tällaiset löytyisi. Vaikka käytettyinäkin!

Toivottavasti tuolien (ja pöydän) uusi omistaja nauttii näistä. Täysillä. Nauttisin nimittäin minäkin, jos oltaisiin ymmärretty pakata ne mukaan Suomeen...