Eilen iltasella jääkaappia kaivellessani rupesin miettimään, kuinka eri tavalla jotkut asiat ihan tosissaan ovatkin. Ilman miehen myötämielistä vaikutusta minun jääkaapistani ei löytynyt Blue Diamondin mantelimaitoa, enkä toisaalta kokenut oikeastaan tarpeelliseksi myöskään maapähkinävoin olemassaoloa kaappien perukoilla. Toisaalta, myös miehen keittiönkaapit Utahissa pursuivat maitosuklaasta ja mahdollisimman tummasta leivästä minun toiveestani. Nyt, kun arkea tosissaan rakennetaan vain yhteen maahan, alkaa toisenkin maan elintarvikkeita luikerrella arkipäivään ihan huomaamatta.

Hassua, kuinka monia amerikkalaisia asioita aina elintarvikkeista lähtien löytyy ihan suomalaistenkin ruokakauppojen hyllyiltä! Mies nämä huomaa tietysti räikeän tuttuina yksilöinä kaiken tuntemattoman joukossa. Millaisia vääränmaalaisia asioita meidän kaapeistamme siis löytyykään?

Sitä mantelimaitoa. Suomalaisista ruokakaupoista olisi huomattavasti helpommin saatavilla esimerkiksi Alpron mantelimaitoa, mutta se kuulemma maistuu pahalta. Niinpä Blue Diamondia haetaan yhdestä, tietystä ruokakaupasta kerran - pari viikkoon. Hintaahan suomalaissisarella on reippaasti enemmän kuin amerikkalaisella vastaavalla - vaikka kokoluokka USA:ssa on ihan eri (kotiin tuotiin puolen gallonan kokoisia päniköitä).

Squawia. Silloin siis, kun sitä löytyy pakastimesta tai jaksan (yrittää) leipoa edes puolittain kelvollista vastinetta. Onneksi ei pakosti tarvitse lähteä Utahin ruokakauppoihin saakka leipää ostamaan - Aspen Mills toimittaa sitä myös postin kautta, kunhan vain toimitusosoite on Yhdysvaltain rajojen sisäpuolella.

Maapähkinävoi, sitäkin löytyy aina. Sitä myös sujahtaa mieheltä ja lapselta ihan vaivatta banaanin seuraksi, (ruis)leivän päälle (sen banaanin kanssa yhdistettynä, tietysti) tai ihan oikeastaan minkä vaan asian lisukkeeksi. Tai paljaaltaan. Mutta sitä maapähkinävoita kyllä ihan tosissaan löytyy, ja kuluukin.

Joitakin mausteita. Esimerkiksi Trader Joe'sin 21 Seasoning Salutea on pakko olla, etenkin mozzarella-tomaatti -salaatin seuraksi. Meidän viimeinen purkki juurikin 21 Seasoning Salutea alkaa vedellä viimeisiään, ja tämä aiheuttaa suuria huolen tunteita allekirjoittaneessa.

Melkein hävettää myöntää, mutta kyllä - meiltä löytyy myös joitakin tänne saakka pusseittain raahattuja valmisruokia. Edellämainitun, lähes taivaallisen mausteen kaverina kuvaan joutunut Seeds of Changen sekoitus quinoaa, tummaa riisiä ja valkosipulia on, no - minulla ei riitä sanat tämän kuvailemiseen. Täydellistä ruokaa. Yksinkertaisesti täydellistä. Kyseinen pussi on viimeinen, joka meiltä löytyy, ja ollaan aika pitkin hampain sitä säästelty jotakin tärkeää, mutta oikeanlaista hetkeä varten. Kuvaa katsoessa alkaa tuntua siltä, että se oikea hetki taitaa olla tänään... Myös jotkut kakkumixit ovat ihan taivaallisia. Ah.

Kuivattuja kikherneitä ja papuja löytyy myös! Ja ne on ihan älyttömän hyviä! Vielä taitaa olla muutama pussi chilimaustettuja papuja jäljellä. Näitä syötiin snackeina paljon etenkin automatkoilla ja elokuvissa.

Karkkia! Sweet Tartsit kaikissa mahdollisissa olomuodoissaan ovat ihan parasta ikinä. Kaikki tänne vaan, kiitos! Näitä ei ole toisaalta vielä ymmärretty tuoda Suomen markkinoille (harmi), liekö jotain vaikutusta sillä, että taitavat olla aika täynnä kaikkea mahdollisimman epäterveellistä... Myös (jo loppuneita) Ice Breakerseja on ikävä. Sen sijaan kaapeista löytyy valitettavasti edelleen jäänteet Lifesavereista, joita mies rakastaa. Yök.

Vähän kallistutaan nyt rajan pohjoispuolelle, mutta... Mm. Ginger Ale on aika käsittämättömän hyvää sekin, vaikka kunnia siitä enemmän Kanadaan kuuluukin. Inkivääriolutta kulutan minäkin kovin mielelläni, ja sitä meiltä aika pitkälti aina löytyykin. Jos ei Canada Dryta, niin vähintään suomalaisen tehtaan vastaavaa. Ja eipä näissä todellisuudessa ihan kovin suurta makueroakaan ole.

Meillä on tätä nykyä myös huomattavasti suurempi valikoima pähkinöitä, kuin koskaan pelkästään minun toimestani. Myös suomalaiseen makuun vähän erikoisempiakin löytyy kaapeista - esimerkiksi macadamioita. Toisaalta meiltä löytyy myös pusseihin siirrettynä Costcosta löytyviä helmiä - paahdetulla sokerilla ja kanelilla kuorrutettuja pekaanipähkinöitä. Drool...

Me ollaan toisaalta myös rantautettu ihan meitä itsejämme varten erinäisiä reseptejä Suomeen - mikä sinänsä ei varmasti yllätä, tätä tekevät aivan takuulla kaikki kaksi- ja monikulttuuriset perheet. Erityisesti näitä varten meidän kuiva-ainekaappiimme on eksynyt monia sellaisia asioita, joita ei minun aiemmin täysin suomalaisesta keittiöstäni löytynyt. En esimerkiksi koskaan ajatellut tarvitsevani ruokosokeria tai rommiaromia - toisaalta, en ole ikinä tullut myöskään pullataikinan kanssa toimeen, joten myös kardemumma pullia kurpitsapiirakkaa varten uupui pitkään.

Ja vaikka tämä ei suoraan kaappien sisältöön liitykään, olen miehen myötä oppinut myös yhden jalon taidon - nimittäin snackit! Niitä on ihan oikeasti hyvä olla mukana, jos kotoa sattuu yhtään pidemmälle lähtemään. Meidän kohdallamme snackit tarkoittavat aika usein tosin ihan tavallisia asioita; keitettyjä (valmiiksi kuorittuja) kananmunia, pähkinöitä, suklaata ja muutamaan pulloon vettä. 

Mitäköhän suomalaista meidän kaapeista löytyisi, jos pakka käännettäisiin toisin päin. Luultavasti ei ainakaan ihan yhtä laajaa valikoimaa suomalaisia tuotteita - ainakin Finlandia-juustoa sai tosin Costcosta, World Market taas myi Pandan lakuja.

Tulipa nälkä.