Juhannus 2016 kuvina
12:34 ap.
Kuten blogissa jo aiemmin kerroinkin, meidän juhannuksemme meni aavistuksen ankeissa merkeissä. Mies oli vielä juhannusaattona kovassa, melkein neljänkymmenen asteen kuumeessa, minä puolestani olin itsekin vielä nuhainen ja lämpöäkin taisi riittää. Ei siis mitkään erityisen ideaalit lähtökohdat sille, että saataisiin viettää kunnollista perhejuhannusta!
Lapsi lähti aamuvarhain isovanhempiensa kanssa mökille, minä puolestani kömmin miehen seuraksi takaisin sänkyyn. Jaksoimme lopulta makailla hereillä tunnin verran, ennen kuin siirryimme olohuoneeseen television äärelle. Yhtä elokuvaa ja kahta tv-sarjan jaksoa myöhemmin kaikki neljä ympäröivää seinää alkoivat kaatua päälle, joten otin kasan särkylääkettä ja vaihdoin hieman siistimpää päälle. Koko suku olisi joka tapauksessa matkalla mökille, joten miksi en sitten menisi minäkin! Mieskin vakuutteli pärjäävänsä, joten uskaltauduin lähtemään vajaan tunnin päähän mökille sukulaisten seuraksi.
Mökillä oli melko hiljaista vielä siinä vaiheessa, kun saavuin paikalle. Lopulta koko mäki oli täynnä tätejä, setiä, serkkuja ja serkkujen jälkikasvua - aika meni kuin siivillä! Lapset juoksivat sydämensä kyllyydestä järvessä milloin pelastusliivit päällään tai uimarenkaat ympärillään, välillä hypättiin myös saunaan ja syötiin nakkeja suoraan grillistä. Ehdittiin me aikuisetkin saunoa ja syödä varsin hyvin, ottaa aurinkoa ja höpötellä niitä näitä.
Meidän sukumme on ehdottomasti äänekäs ja hyvin... Omanlaisensa, mutta mitään en vaihtaisi. Jokainen on aivan valtavan suuri persoona, eikä meillä ole ikinä tylsää keskenämme. Lapsetkin vahtivat itse itsensä sillä välin, kun me aikuiset rentoudumme. Ja no, vahdimme myös niitä lapsia. Käytiin myös soutelemassa - en edes tiennyt, että meidänkin muksu on niin taitava soutelija!
Kello alkoi jossakin vaiheessa juosta eteenpäin, ja iltakuuden aikaan minä sanoin porukan ensimmäisenä heipat kaikille ja pakkauduin autoon. Kun kännykän verkko vuorotteli välillä Venäjän puolella (matkaa rajan taakse taitanee mökin pihalta olla noin 300 metriä) ja välillä sitä ei ollut ollenkaan, oli miehelle viestitteleminen ja tyypin kunnosta ajantasalla pysyminen melko mahdotonta. Muksukin halusi jäädä yöksi mökille, eikä toista siitä oikein syyttääkään voi. Olisin minäkin hänen sijassaan halunnut jäädä mökille pitämään hauskaa!
Koska tykkään ajella ympäriinsä ja tällä kertaa olin autossa yksikseni, tekstasin isommalle tielle päästyäni miehelle tulevani kotiin pikku kiertotietä. Mies osaa jo tulkita tätä varsin hyvin - ja tietää kyllä, mitä tämä tarkoittaa. Halusin hengähtää hetken ja ehkä napata samalla muutaman kuvan Suomen tummuvasta kesäillasta. Onpahan jotain, mitä katsella ensi talvena pakkasten ollessa kovimmillaan.
16 kommenttia
Ihania kuvia
VastaaPoistaKivalle kuulostaa tuollainen suvun yhteinen juhannus, mutta ikävää ette olette kipeänä olleet:/
Kieltämättä tosi kiva, kun saadaan joka kesälle ainakin yksi hyvä syy viettää aikaa koko jengillä :) Meillä on hurjan tiivis ja ihana suku, siitä saa olla kyllä kiitollinen. Kunnon puolesta sitten parempi tuuri ensi vuonna! :)
PoistaIhania kuvia, ja paranemisia sinne jos vielä ootte kipeenä ♥ Ens vuonna sitten paremmalla kunnolla juhlimaan :)
VastaaPoista♥: Linda/Revontulipalo
Kiitos - ja niinpä! :) C on vielä melkoisessa lenssussa, mä ajattelin tänään jo repäistä ja ajella nurmikoita - saapa nähdä, kuinka pahassa kuosissa vaimo palaa takasin sisälle... :D
PoistaTodella ihania kuvia! Voi ei, toivottavasti ensi juhannus ei mee noin kipeissä merkeissä. Mullekin kelpaisi ehdottomasti juhannus suvun kesken, aina ollaan oltu vaan perheen kanssa ja se alkaa jo olemaan vähän tylsää... :D
VastaaPoistaVoi, kiitos! :) Ja heh - nyt alat hyvissä ajoin jututtaa muitakin sen puolesta, että ensi juhannuksena ootte sit kaikki koolla! ;)
PoistaTosi upeita kuvia! Ihanaa että pääsit juhannuksen viettoon kipeydestä huolimatta:) tollanen sukujuhannus ois kyllä ihana kokea joskus!
VastaaPoistaKiitos! :) Tästä on kieltämättä tullut tosi kiva perinne - jotenkin tätä osaa arvostaa ehkä vielä enemmän nyt, kun on omat teinivuodet takana ja juhannuksen kokee vähän eri tavalla. Mutta ehdottomasti, jos vaan on hyvä suku ympärillä niin ehdottomasti! Todella hyvä vaihtoehto juhannuksen viettoon :)
PoistaTosi nättejä kuvia! Paranemisia sinne suunnille miehellesi. Tuo sukujuhla-juttu oli varmaan ihan mahtava tapa viettää juhannusta!:)
VastaaPoistaHeh, tuossahan tuo yskii keuhkojaan vielä vieressä - toivotaan, että lähtisi paranemaan. Kiitokset! :) Ja kieltämättä, koko suku koolla on aika hauskaa. Ensi vuonna taas uudestaan - viimeistään! :-D
PoistaVoi, onpas hyvän näköisiä mansikoita... Nyt tekee mieli. Pitää käydä ostaa huomenna. :D
VastaaPoistaNe oli kyllä ihan superhyviä! Heh, meidän piti grillailla niitä vaahtokarkkien kaveriksi, mutta aika paljon niitä rupesi katoamaan suoraan meidän kaikkien suihin jo ennen... :-D
PoistaOi mitä kuvia♥ Tommonen sukujuhannus olisi kyllä kiva kokea joskus! :) Pitäisi varmaan hyvissä ajoin alkaa sumpilaan semmosta :D Huono tuuri ton taudin kanssa... Jotenkin ne iskevät aina huonoon aikaan :o
VastaaPoistaVooi, kiitos! :) Ehdottomasti peukkua sukujuhannukselle, jos siihen vaan joskus on mahdollisuus! Meillä tämä on tosiaan ehtinyt jo muodostua jonkunlaiseksi perinteeksi. Onneksi meillä on lenssun kanssa jo vähän parempi tilanne, ollaan molemmat jo parempaan päin. Vihdoin! :-D
PoistaIhania kesäisiä kuvia! Ja tosi kivalle näyttää teidän juhannus, harmi vaan tuon kuumeen puolesta :s Vähän sukujuhannuksen merkeissä vietettiin täälläkin loppuviikko mökillä :) Sulla on tosi kiinnostavan oloinen blogi!
VastaaPoistahttps://m-stay-fresh.blogspot.fi/
Hei mahtavaa, että joku muukin on viettänyt sukujuhannusta - ja iso kiitos kuvakommentista kuin kehuistakin! :) Pitääkin käydä vilkaisemassa sun blogiasi tässä samalla! :)
Poista