Minä, en niin perinteisen suomalainen
9:15 ip.
Ajattelin jatkaa tänään hieman siitä, mihin eilen jäin - nimittäin niistä asioista ja ominaisuuksista, jotka koen olevan hieman vähemmän suomalaista minussa. Varmasti suurin osa vaikutteista on tullut mieheltä - hän tosin on saanut vaikutteensa USA:sta sekä Saksasta, toisaalta myös useammasta muusta maasta, jossa hän on viettänyt pidemmänkin aikaa. Tästäkin voi päätellä ehkä jo jotain - meillä eletään aika kirjavaa arkea, useammallakin osa-alueella.
Tykkään small talkista. Tässä pienenpieni varaus - lisäisin nimittäin kommentin siitä, että tykkään small talkista Suomen rajojen ulkopuolella. Suomessa small talk tuntuu olevan edelleen todella vieras käsite, ja ihmiset katsovat lähinnä kuin kahelia, jos erehtyy avaamaan suunsa puhuakseen niitä näitä. Suomen ulkopuolella sujahdan kuitenkin aika kivuttomasti (yli)sosiaaliseksi, omaksi itsekseni ja saan keskustelua aikaan turhia pakottamatta. Ja toisaalta, on se kyllä kivaakin!
Tykkään small talkista. Tässä pienenpieni varaus - lisäisin nimittäin kommentin siitä, että tykkään small talkista Suomen rajojen ulkopuolella. Suomessa small talk tuntuu olevan edelleen todella vieras käsite, ja ihmiset katsovat lähinnä kuin kahelia, jos erehtyy avaamaan suunsa puhuakseen niitä näitä. Suomen ulkopuolella sujahdan kuitenkin aika kivuttomasti (yli)sosiaaliseksi, omaksi itsekseni ja saan keskustelua aikaan turhia pakottamatta. Ja toisaalta, on se kyllä kivaakin!
Yritän tietoisesti olla kohteliaampi. Tämä tapa on ehdottomasti tarttunut mieheltä - hän muistaa kiittää ja kehua milloin mistäkin. Yleensä meillä kotona kiitetään siitä, että toinen on imuroinut / laittanut tiskit koneeseen / pessyt pyykit - toisaalta kehuja tulee myös pitkin päivää esimerkiksi hyvästä paitavalinnasta, kivasti laitetuista hiuksista - ja niin edelleen. Kaipaan Suomessa ehdottomasti sitä spontaania kehumiskulttuuria, joka esimerkiksi USA:sta löytyy. Oli kiva kuulla välillä tuntemattomiltakin, että esimerkiksi käsilaukku näytti kivalta. Olen yrittänyt parhaani mukaan (ja itseäni liikaa vaivaannuttamatta) jakaa kehuja ihan puolitutuillekin, jos mielessä on spontaanisti käynyt joku todella positiivinen ajatus jostakin aiheeseen sopivasta.
Olen sulkeutuneesti avoin. Ennen olen ollut ihan vain avoin - nyt olen avoin, mutta harkitsen todella tarkkaan sanomani. Ei ehkä varsinainen kulttuuriin sidoksissa oleva asia, mutta ehdottomasti miehen (ja sitä kautta militaryn) kautta opittu asia. Kerron paljon kertomatta kuitenkaan liian yksityiskohtaisesti.
Käytän haarukkaa jälkiruoille. Tämä on enemmänkin vastahakoinen tapa, kuin ihan aktiivisessa käytössä omasta tahdostani oleva asia. Meillä kun mies yleensä huolehtii siitä, että vaimo muistaa ottaa jotakin namia ruoan jälkeen - ja aika useasti lautasen reunalle ilmestyy tutun pikkulusikan sijasta haarukka. Myönnän, että jollakin tapaa se on jopa kätevä - ja jollakin tapaa ei.
En lämmitä mitään mikrossa. Ei tosiaan yhteydessä mihinkään maahan tai kulttuuriin, mutta ainakin omien kokemuksien mukaan Suomessa mikro on kohtalaisen kovassa käytössä. Mies kuitenkin on aina syrjinyt mikroja - aika huvittavaa kuitenkin, että sekä Suomessa että Utahissa on/oli kummassakin kodissa uudet, kaapistoihin integroidut mikrot... Ha. Mikro ei kuitenkaan ole meillä käytössä ollenkaan, vaan lämmitän kaiken nestemäisen (puu)hellalla, loput pannulla tai uunissa.
Olen avoin uudelle. En pidä kynsin ja hampain kiinni totutusta, vaan (ainakin yritän!) parhaani mukaan ottaa avoimesti vastaan uusia asioita. Esimerkiksi jouluna meillä heitettiin kolikkoa pakettien jakamisen kanssa (Saksa), takanreunalta roikkuivat joulusukat (USA) ja ovenpielestä löytyivät joulusaappaat (Saksa).
Useampia eri pikkuasioita. Esimerkiksi se, että mies on (valitettavasti) opettanut minut vihaamaan syvästi pyykinkuivaustelineitä. Niitähän meillä ei esimerkiksi Utahissa ollut ollenkaan - pyykit kuivuriin vaan, ja sieltä kaappiin. Oi kätevyys... Toisaalta myös 'love you' tulee ehkä vähän liiankin kevyesti suusta ulos. Silloin, kun lähtee kotoa töihin tai kauppaan miehen jäädessä kotiin, kun lopetetaan puhelua, ja välillä ihan muuten vaan. Suomeksi en rakastaisi ihan niin usein, enkä välttämättä avoimestikaan.
Kuten eilenkin mainitsin, näiden listojen tekeminen on ihan oikeasti todella vaikeaa! Myös tämän listan osalta jouduin hyödyntämään miehen ammattiapua - suurin osa näistä kohdista onkin suoraan hänen suustaan, eikä niinkään minun. Katsotaan, jos jatkaisin listoja jossakin myöhemmässä vaiheessa, mikäli matkaan tarttuu lisää erilaisia tapoja ja tottumuksia.
Kuten eilenkin mainitsin, näiden listojen tekeminen on ihan oikeasti todella vaikeaa! Myös tämän listan osalta jouduin hyödyntämään miehen ammattiapua - suurin osa näistä kohdista onkin suoraan hänen suustaan, eikä niinkään minun. Katsotaan, jos jatkaisin listoja jossakin myöhemmässä vaiheessa, mikäli matkaan tarttuu lisää erilaisia tapoja ja tottumuksia.
4 kommenttia
Näissä onkin vähemmän asioita, mitkä sopii itseen. Mikroa meillä ei ole, jos olisi, todennäköisesti sillä olisi ainakin vähän käyttöä. Small talk ei ole niin luontevaa, helpompi olla hiljaa jos ei ole sanottavaa. :D Enemmän tulee käytettyä lusikkaa jälkiruokien kanssa. Kuivuria ei ole, eli pyykinkuivausteline on käytössä. Avoimuudesta uudelle en oikein osaa sanoa, riippuu varmaan asiasta. Kohteliaisuuksia tulee jonkin verran sanottua, mutta ehkei kuitenkaan niin suuressa määrin kuin teillä. Itse taidan olla aika avoin alku ujouden jälkeen. :D Eikä ihan noin usein tule sanottua love you :ta. :D Ei varmasti olekaan helppoa keksiä näitä, mutta kiva on lukea! :)
VastaaPoistaJos sulla vaan tulee yhtään mieleen vastaavia asioita, kirjoita ihmeessä blogiin! :D Olis meinaan tosi mukava päästä lukemaan vähän siitä, millä tavalla sulla on tarttunut mukaan uusia asioita miehen kulttuurista, jotka kuitenkin on suomalaisesta, stereotypisestä eroavia! :) Näitä oli oikeasti kyllä hurjan vaikea keksiä, mutta toivottavasti ajan myötä tulisi vähän enemmänkin ajatuksia ja huomioita. Jotenkin sitä ei itsestään osaa niin katsoa tai nähdä - pitäisi saada mielipide joltakin ihan täysin ulkopuoliselta, mutta joka kuitenkin näkee tätä naamaa tarpeeksi usein. :D
PoistaPitää pistää harkintaan. Joutuisin ainakin sulta ottaa joitain juttuja, jotka pätee omalla kohdalla ja koittaa keksiä lisääkin, mutta jos pikkuhiljaa kun mieleen tulee uusia juttuja niin kirjaisi ylös. En lupaa varmaa, saanko aikaiseksi! :D Olisi kuitenkin kiva tehdä tälläinen molemmin päin, niin kuin itse teit. Vaikea tosiaan itse joskus huomata omia vähän erilaisempia tapoja. :D
PoistaEihän se mitään haittaa! :D Miekin jouduin konsultoida miestä aika paljon, kun ei oma pää vaan yksinkertaisesti riittäny. Jotenkin ne kaikki uudetkin tavat ja asiat sujahtaa aika helposti omaan arkeen ja tekemiseen mukaan, vaikkei sitä niin huomaakaan... :o
Poista